Joutsen (Cygnus olor)

Joutsen on Ruotsin suurin lintu, ja se on tyylikkyyden ja rauhallisuuden symboli järvillämme, lahdillamme ja puistoissamme. Joutsenen tunnistaa helposti valkoisesta höyhenpeitteestä, pitkästä kaulasta ja mustasta nokasta, jonka tyvessä on tunnusomainen nuppi. Laji on yleinen suuressa osassa maata, ja sitä arvostetaan sekä kaupunkivesien koristelulintuna että luonnollisena osana Ruotsin linnustoa.

Joutsenen ominaisuudet

Laulujoutsen on erittäin suuri lintu – jopa 150 cm pitkä, siipiväli 200-240 cm ja paino 8-12 kg. Se on väriltään kirkkaanvalkoinen, nokka on oranssi ja nokan tyvessä on selvä musta kumpu. Sen kaula on pitkä ja uidessaan tyylikkäästi S-kirjaimen muotoinen. Lennossa sen voimakkaat siivet heiluvat ilmassa, mikä on sille tyypillinen piirre. Uros, jota kutsutaan nimellä ”pen”, on hieman suurempi kuin naaras, ”beak”, ja se puolustaa usein reviiriään aggressiivisesti pesinnän aikana.

Laulujoutsenen levinneisyys

Joutsen on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta, mutta sitä on tuotu myös muualle maailmaan. Ruotsissa se pesii yleensä maan etelä- ja keskiosissa, erityisesti ravinteikkaissa järvissä, lahdissa, lammissa ja saaristoissa. Talvella joutsenet kerääntyvät jäättömille rannikoille, satamiin ja järviin, ja jotkut muuttavat Tanskaan tai Saksaan. Laji on hyötynyt leudommista talvista ja suojaisten vesialueiden lisääntyneestä tarjonnasta.

Mitä mykkäjoutsen syö

Joutsenet syövät pääasiassa vesikasveja, leviä ja ruohoja, joihin ne pääsevät käsiksi taivuttamalla kaulaansa veden alla. Se laiduntaa mielellään myös maalla, erityisesti keväällä ja kesällä. Poikaset, joita kutsutaan siipiveikoiksi, syövät ensimmäisten viikkojensa aikana hyönteisiä ja pieniä eläimiä ennen kuin ne siirtyvät vähitellen kasviperäiseen ravintoon. Joutsenet saattavat joskus ottaa myös pieniä eläimiä, kuten simpukoita ja äyriäisiä, täydentääkseen niiden pääasiallisen kasvisruokavalion.

Takaisin Linnut
Bild på fågelarten Joutsen (Cygnus olor)