Käki (Cuculus canorus)

Käki on Ruotsissa hyvin tunnettu lintu, jolla on erityinen asema kulttuurissa ja kansanperinteessä, eikä vähiten sille ominaisen kaksitavuisen ”ko-ko”-huudon ansiosta. Sen kuulee selvästi keväällä ja alkukesästä, usein jo kauan ennen kuin sen näkee. Käki tunnetaan myös erityisestä pesimäkäyttäytymisestään niin sanottuna ”pesälasina” – se munii muiden lintujen pesiin.

Käen ominaisuudet

Täysikasvuinen käki on noin 32-34 cm pitkä ja sen siipiväli on 55-60 cm. Sillä on pitkä pyrstö, teräväkärkiset siivet ja se muistuttaa lennossaan pientä haukkaa. Höyhenet ovat päältä harmaat ja alapuolelta vaaleat ja poikkinauhaiset. Naaras voi olla myös ruskehtava, ja siinä voi olla tummempia kaistaleita. Käen laulu on helposti tunnistettavissa, mutta laji antaa myös muita ääniä, erityisesti naaraan kupliva ääni.

Käen levinneisyys

Käki pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, ja Ruotsissa sitä tavataan eri puolilla maata, eteläisistä maatalousalueista vuoriston metsänreunoihin ja nummille. Se saapuu huhti-toukokuussa ja muuttaa etelään jo elo-syyskuussa. Talvella käki pysyttelee trooppisessa Afrikassa. Koska se ei rakenna omaa pesää, se on joustava pesimäympäristönsä valinnassa, kunhan on olemassa isäntälintuja, joita se voi loistaa.

Mitä käki syö

Käki syö pääasiassa hyönteisiä ja toukkia. Se on erikoistunut erityisesti karvaperhosen toukkiin, joita monet muut linnut välttelevät. Se syö myös kovakuoriaisia, heinäsirkkoja ja muita suurempia hyönteisiä. Muuton aikana se saattaa täydentää ruokavaliotaan erilaisilla ympäristöstä saatavilla pieneläimillä.

Takaisin Linnut