Pöllö (Glaucidium passerinum)

Pöllö, latinankieliseltä nimeltään Glaucidium passerinum, on Euroopan pienin pöllö ja kiehtova metsästäjä. Pienestä koostaan huolimatta sille on ominaista terävä näkö ja vaikuttava metsästystaito. Tätä lajia on usein vaikea havaita sen salamyhkäisen luonteen ja metsäympäristössä erinomaisen naamioitumisen vuoksi.

Pöllön ominaisuudet

Pöllö on pieni lintu, vain noin 15-19 cm pitkä ja sen siipiväli on noin 32-39 cm. Sillä on pyöreät, litteät kasvot, keltaiset silmät ja suhteellisen lyhyt, koukkumainen nokka, joka on ihanteellinen saaliin pyydystämiseen ja repimiseen. Sen höyhenpeite on pääasiassa ruskea, ja sen yläosissa on valkoisia täpliä ja valkoinen vatsa, jossa on tummia pitkittäisraitoja. Varpuspöllön pyrstö on lyhyt ja kapeneva, ja sillä on erottuvat valkoiset nauhat, jotka näkyvät selvästi lennossa.

Pöllön levinneisyys

Varpuspöllöä tavataan suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiaa. Euroopassa se on yleisin Skandinavian, Suomen ja Venäjän boreaalisissa metsissä, mutta sitä tavataan myös Alppien ja Karpaattien vuoristoissa. Se suosii vanhoja havumetsiä, joissa on jonkin verran lehtipuita, ja avoimia aukkoja, joissa se löytää sekä pesimä- että saalistusalueita. Varpuspöllö on vakituinen lintu, mikä tarkoittaa, että se pysyttelee reviirillään ympäri vuoden, myös talvella.

Mitä varpuspöllö syö?

Pöllö on taitava metsästäjä, joka syö pääasiassa pieniä nisäkkäitä ja lintuja. Sen ruokavalio koostuu suurimmaksi osaksi myyrästä, hiiristä ja pikkulinnuista, kuten tiaisista ja peipposista. Kesällä se voi pyydystää myös suurempia hyönteisiä. Varpuspöllö saalistaa yleensä aamu- ja iltahämärässä, jolloin se käyttää erinomaista näköään ja kuuloaan saaliinsa paikantamiseen. Pienestä koostaan huolimatta varpuspöllö voi napata lähes itsensä kokoisen saaliin, mikä osoittaa sen huomattavaa metsästyskykyä.

Syön mielelläni: Maapähkinät, Auringonkukansiemenet linnuille

Takaisin Linnut