Varpuspöllö (Glaucidium passerinum)

Varpuspöllö, latinankielinen nimi Glaucidium passerinum, on Euroopan pienin pöllö ja kiehtova metsästäjä. Pienestä koostaan huolimatta se erottuu innokkaalla silmällä ja vaikuttavalla metsästyskyvyllä. Tätä lajia on usein vaikea havaita sen salamyhkäisen luonteen ja erinomaisen naamiointikyvyn vuoksi metsäympäristössä.

Pygmy-pöllön ominaisuudet

Kääpiöpöllö on pieni lintu, vain noin 15-19 cm pitkä ja siipien kärkiväli noin 32-39 cm. Sillä on pyöreät, litteät kasvot, keltaiset silmät ja suhteellisen lyhyt, vino nokka, joka on ihanteellinen saaliinsa pyydystämiseen ja repimiseen. Höyhenpeite on pääosin ruskea, valkoiset täplät yläpuolella ja valkoinen vatsa, jossa on tummat pitkittäiset raidat. Varpuspöllön pyrstö on lyhyt ja kapeneva, ja siinä on erottuvia valkoisia nauhoja, jotka ovat selvästi näkyvissä, kun se lentää.

Pygmy-pöllön jakelu

Varpuspöllöä esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiaa. Euroopassa se on yleisin Skandinavian, Suomen ja Venäjän boreaalisissa metsissä, mutta sitä esiintyy myös Alppien ja Karpaattien vuoristoissa. Se suosii vanhoja havumetsiä, joissa on lehtipuita ja avoimia kiiloja, joista löytyy sekä pesimäpaikkoja että metsästysalueita. Pygmy pöllö on istumaton lintu, mikä tarkoittaa, että se pysyy alueellaan ympäri vuoden, jopa talvella.

Mitä pygmy pöllö syö?

Pygmy pöllö on taitava metsästäjä, joka ruokkii pääasiassa pieniä nisäkkäitä ja lintuja. Sen ruokavalio koostuu suurelta osin myyristä, hiiristä ja pienistä linnuista, kuten peippoista. Kesällä se voi myös tarttua suurempiin hyönteisiin. Pygmy pöllö metsästää yleensä aamunkoitteessa ja hämärässä, kun se käyttää erinomaista näköään ja kuuloaan saaliinsa paikantamiseen. Pienestä koostaan huolimatta pygmy pöllö voi ottaa saalista lähes yhtä suureksi kuin itse, mikä osoittaa sen huomattavan metsästyskapasiteetin.

Takaisin Linnut