Naurulokki (Chroicocephalus ridibundus)

Naurulokki, tieteelliseltä nimeltään Chroicocephalus ridibundus (entiseltä nimeltään Larus ridibundus), on keskikokoinen lokkilintu, joka tunnetaan sille ominaisesta “nauravasta” äänestään. Tämä lintu on yleisin lokkilaji monissa osissa Eurooppaa ja Aasiaa, ja sen tunnistaa helposti ketterästä lennostaan ja sosiaalisesta luonteestaan. Naurulokki on sopeutuvainen laji, joka viihtyy erilaisissa vesiympäristöissä.

Naurulokin ominaisuudet

Naurulokin vartalo on hoikka, noin 37-43 cm pitkä ja siipiväli 94-105 cm. Kesällä sillä on tyypillinen tumman suklaanruskea pää, kun taas muu vartalo on valkoinen ja siivet ja selkä vaaleanharmaat. Sillä on punaiset jalat ja punainen nokka, jossa on musta kärki. Talvella pää muuttuu valkoiseksi, ja siinä on tummia laikkuja. Nuoret linnut ovat tummempia ja kirjavampia, eikä niillä ole tummaa päätä.

Naurulokin levinneisyys

Naurulokki on levinnyt laajalti Eurooppaan, Aasiaan ja osaan Pohjois-Afrikkaa. Se on muuttolintu, joka talvehtii etelämpänä Välimeren rannikolta Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan. Naurulokki pesii yhdyskunnissa makean veden järvissä, joissa ja kosteikoissa, mutta sitä tavataan myös rannikkoalueilla ja jopa kaupunkien puistoissa ja lammikoissa.

Mitä naurulokki syö?

Naurulokin ruokavalio on monipuolinen, ja siihen kuuluu pieniä kaloja, hyönteisiä, matoja, pieniä äyriäisiä ja jopa kasvinosia. Se on taitava pyydystämään ruokaa lennossa, mutta etsii aktiivisesti ruokaa myös maasta, erityisesti veden läheisyydestä. Pesimäaikana naurulokki saattaa syödä myös muiden lintulajien munia ja poikasia. Sen kyky hyödyntää erilaisia ravinnonlähteitä on osaltaan edistänyt sen menestystä lajina.

Takaisin Linnut