Peippo (Fringilla coelebs)
Pikkulepinkäinen, tieteelliseltä nimeltään Fringilla coelebs, on yksi tunnetuimmista ja laajimmalle levinneistä lintulajeista suomensukuisten lintujen heimossa. Tämä viehättävä ja värikäs lintu on yleinen näky ruotsalaisissa puutarhoissa, metsissä ja puistoissa, ja sen kaunis laulu kuuluu usein keväällä ja kesällä. Tässä artikkelissa opit kaiken kottaraisesta – sen ulkonäöstä ja levinneisyydestä sen elinympäristöön ja ruokavalioon. Nopeat faktat:
- Pituus: 14-16 cm
- Paino: 18-24 g
- Siipiväli: 24-28 cm
Pikkulepinkäisen ulkonäkö, ominaisuudet ja kutsu
Pikkulepinkäinen on keskikokoinen peippo, jonka ruumiin pituus on noin 14-16 cm. Uros on erityisen silmiinpistävä kirkkaanpunaisella rinnallaan ja kasvoillaan, siniharmaalla päällään ja kaulallaan sekä vihertävänruskealla selällään. Naaras on väritykseltään hillitympi, pääasiassa ruskeanharmaa, ja sen alapinta on valkeahko. Molemmilla sukupuolilla on kaksi valkoista siipikaistaletta ja pyrstön valkoinen ulkoreuna. Tiaisen laulu on selkeä ja melodinen äänisarja, jota kuvataan usein sanoin “si-si-si-si-sisisi”, jota seuraa viimeinen “sirrr”. Kuuntele kottaraisen kutsua
Pikkulepinkäisen levinneisyys
Lintu on levinnyt laajalti koko Eurooppaan sekä osaan Aasiaa ja Pohjois-Afrikkaa. Ruotsissa se on yksi yleisimmistä lintulajeista, ja sitä tavataan koko maassa etelästä pohjoiseen. Talvikuukausien aikana monet ruotsalaiset kottaraiset muuttavat etelään Keski-Eurooppaan, kun taas osa jää maan leudompiin osiin.
Kottaraisten biotooppi
Se suosii lehti- ja sekametsiä, mutta se sopeutuu hyvin myös viljeltyihin maisemiin, puutarhoihin ja puistoihin. Se viihtyy alueilla, joilla on runsaasti aluskasvillisuutta, johon se voi rakentaa pesänsä ja löytää ravintoa. Tiainen pesii puissa tai pensaissa, usein hyvin piilossa lehtien seassa.
Pikkulepinkäisen ruoka
Tiaisen ruokavalio koostuu pääasiassa siemenistä ja hyönteisistä. Pesimäaikana hyönteiset, toukat ja hämähäkit ovat tärkeitä ravinnonlähteitä erityisesti poikasten ruokinnassa. Syksyn ja talven aikana kottarainen siirtyy syömään enemmän siemeniä ja marjoja. Sen voimakas nokka soveltuu hyvin siementen ja muun kasvisravinnon murskaamiseen.
Tiaisen asema Ruotsissa
Tiainen on yksi Ruotsin runsaslukuisimmista linnuista, ja sen kanta on vakaa. Se suosii vaihtelevaa maisemaa, jossa on sekä metsiä että viljelysmaata. Tiainen on suojeltu Ruotsin lailla, mikä tarkoittaa, että sen vahingoittaminen tai pyydystäminen sekä sen pesien ja munien tuhoaminen on kielletty.
Ruotsin kottaraisten nimi
Kottaraisella on eri nimet riippuen siitä, missä päin Ruotsia olet. Skånessa sitä kutsutaan usein “pyökkifinniksi”, kun taas Värmlannissa sitä saatetaan kutsua “koivufinniksi”. Smålannissa ja Öölannissa käytetään joskus nimeä “viherpeippo”, vaikka tämä nimi kuuluu itse asiassa eri lintulajille. Nämä paikalliset nimitykset heijastavat kottaraisen levinneisyyttä ja merkitystä maan eri osissa.
Äter gärna: Maapähkinät, Auringonkukansiemenet linnuille, Tallapallot pienille linnuille
Takaisin Linnut