Viherpeippo (Tringa glareola)

Vihervarpunen on pieni ja eloisa kahlaajalintu, jota tavataan usein kosteikoilla, soilla ja niityillä. Sen tunnistaa kirkkaasta, vinkuvasta ääntelystä, joka kuuluu usein sen lentäessä rannalta ylös. Laji on muuttolintu ja yleinen näky sekä kevät- että syysmuuton aikana Ruotsissa.

Viherpeipon ominaisuudet

Viherpeippo on noin 19-21 cm pitkä ja sen siipiväli on 35-39 cm. Yläpuoli on ruskea, ja siinä on vaaleita täpliä, kun taas alapuoli on valkoinen, ja rinnassa on vaaleita raitoja. Jalat ovat kellanvihreät – mistä laji on saanut ruotsinkielisen nimensä – ja nokka on suora, ohut ja tumma. Lennossa pitkät, kapeat siivet ja valkoinen yläosa erottuvat tummasta pyrstöstä. Ääni on nopea, vinkuva ”kly-kly-kly”, joka usein pitkittyy, kun lintu lähtee lentoon.

Vihervarpunen ja sen levinneisyys

Laji pesii Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, usein soilla ja kosteissa metsissä. Ruotsissa se levittäytyy laajalle alueelle, mutta on yleisin Norrlannissa ja vuoriston nummialueilla. Muuton aikana sitä tavataan parvissa järvillä, lammilla ja rannikon kosteikoilla. Viherpeippo talvehtii trooppisessa Afrikassa Saharan eteläpuolella ja tekee siten vuosittain pitkän matkan.

Mitä viherpeippo syö

Viherpeippo ruokailee pääasiassa pienillä selkärangattomilla, kuten hyönteisillä, matoilla, simpukoilla ja äyriäisillä. Se nokkii ruokansa maan pinnalta tai matalasta vedestä, ja se voi napata pieniä hyönteisiä myös ilmasta. Muuton aikana se täydentää ruokavaliotaan kasvinosilla ja siemenillä, kun muuta ravintoa on niukasti.

Syön mielelläni: Jauhomato

Takaisin Linnut